John Mortonin jalanjäljillä Philadelphiassa

Tämä reissukertomus on julkaistu alunperin Rautalampilehdessä helmikuussa 2015.

Siitä lähtien, kun saimme ajatuksen Mortonin nimeä kantavan ravintolan perustamisesta olimme haaveilleet matkustamisesta tarinan keskuspaikoille Delaware-joen rannalle, Yhdysvaltoihin. Kun uutena vuotena suljimme ravintolamme oven viimeistä kertaa tiesimme, että nyt tai ei koskaan. Matka uskomattoman tarinan alkulähteelle oli tehtävä.

Kuten tiedettyä rautalampilainen Martti Marttinen johdatti sukunsa 1500-luvulla Rautalammin emäpitäjästä asustelemaan Ruotsin Värmlantiin. Myöhemmin suvun matka jatkui Atlantin yli, jossa suvun tunnetuin mies, John Morton, oli allekirjoituksellaan ratkaisemassa liittovaltion syntyä. John Morton oli Martti Marttisen pojanpojan poika, eli edusti Marttisen suvun toista Yhdysvalloissa syntynyttä polvea. Hän tuskin siis oli kovinkaan suomalainen, mutta hänen jalanjäljissään suuntasimme Philadelphiaan, Pennsylvanian osavaltioon katsomaan, missä meille niin tutut tarinat ovat syntyneet. Nimenomaan tämän tarinan innoittamana aikanaan nimesimme ravintolamme.

IMG_0191

Matkamme Mortonin jalanjäljillä aloitimme lennähtämällä New Yorkiin. Sieltä noin 150 kilometrin matka Philadelphiaan taittuu vaikkapa junalla tai linja-autolla, me valitsimme jälkimmäisen. New Yorkin vilinän jälkeen Philadelphia tuntui mukavan leppoisalta, vaikka se onkin Yhdysvaltojen viidenneksi suurin kaupunki. Philadelphia oli vuoden 1776 itsenäistymistapahtumien keskuspaikka ja siksi hyvä kohde syventyä aiheeseen tarkemmin. Aivan Philadelphian keskustan tuntumassa itsenäistymisjulistukselle ja siihen liittyville tapahtumille on nykyisin pyhitetty kokonainen monta museota käsittävä puisto. Kävimme kurkkaamassa muun muassa vanhan kaupungintalon kongressisalia, missä tästä merkittävästä aiheesta aikanaan väiteltiin. Sulkakynät olivat edelleen pöydällä. Näytillä oli myös Liberty Bell, eli kaupungintalon tornin suuri kello jonka kerrotaan haljenneen kahtia, kun itsenäistymisen kannattajat soittivat sitä niin innokkaasti voittonsa varmistuttua.

IMG_2531

John Morton menehtyi ensimmäisenä itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista, vain vuosi tapahtuman jälkeen. Tämän vuoksi hänestä ei ehtinyt nousta valtakunnan kärkipoliitikkoja, kuitenkin useissa kirjoissa Liberty Parkissaoli jonkin verran tietoa John Mortonista. Ilahduttavaa oli nähdä museoiden seinillä hänenkin siteerauksiaan.

John Mortonin hauta Chesterissä

Katso paikka Google kartalta: John Mortonin hauta Chesterissä, Pennsylvaniassa

Olimme kiinnostuneita itsenäisyysjulistuksen lisäksi erityisesti John Mortoniin liittyvistä asioista, joten tahdoimme jatkaa matkaamme syvemmälle tarinan uumeniin. Pari tärppiä kartalta, paikallisjuna alle (ostimme päivälipun, että saimme suhailla rauhassa, se maksoi ehkä 20 USD per lurkki) ja kohti varsinaisia määränpäitämme. Ensin otimme kiikarimme John Mortonin viimeisen leposijan. John Morton kuoli vain vuoden verran itsenäistyysjulistuksen allekirjoituksen jälkeen ja oli allekirjoittajista ensimmäinen joka saateltiin haudan lepoon. Hänet haudattiin vanhalle ruotsalaiselle hautausmaalle (Old Swedish Burial Ground). Nykyisin paikalla on pieni kylä nimeltään Chester. Vaikka meillä oli kartassa hyvänä maamerkkinä viereinen kaupungintalo kävellessämme juna-asemalta noin kilometrin matkan kohti hautausmaata pähkäilimme kuinka mahdamme löytää Mortonin haudan. Tämä huoli kuitenkin osoittautui aiheettomaksi varsin nopeasti.

IMG_2270

Hautausmaa oli nimittäin yllättävän pieni, ehkä noin tenniskentän kokoinen. Kun kyseessä oli vielä aidosti vanha 1700 – 1800 luvulla käytössä ollut hautausmaa erottui Mortonin haudalle jälkikäteen pystytetty muutaman metrin korkuinen muistomerkki varsin selvästi pienten luonnonkivestä tehtyjen hautapaasien joukosta. Vietimme hetken haudan äärellä, kunnes jatkoimme matkaa kohti Prospect Parkia ja Mortonin kotitaloa.

Mortonin kotitalo Prospect Parkissa

Katso paikka Google kartalta: Mortonien kotitalo Prospect Parkissa

Jäimme pois paikallisjunasta Prospect Park – Moore -asemalla. Paikallisjuna oli vain kaksi vaunuinen ja aiemmalla matkalla meitä jo tervehtinyt konduktööri vähän ihmetteli meidän touhuja, näille asemille ei nimittäin turistit yleensä poikkea. Prospect Park vaikutti varsin samantapaiselta eläväiseltä pieneltä paikkakunnalta kuin Rautalampi. Paikallinen vastaantulija vahvisti siellä olevan asukkaita noin viitisentuhatta. Vaikka mitään opasteita Morton Homesteadille ei ollutkaan löytyi se helposti, mailin (n. puolitoista kilometriä) mittainen kävely pääkatua pitkin vei meidät suoraan perille. Vähän kuin olisi Kuopiontietä tallaillut.

Morton Homestead on John Mortonin kotitalo Delaware-joen rannalla, missä hän perheineen asusteli 1700-luvulla. Jykevistä hirsistä tehty vajaan sadan neliön torppa vaikutti siltä, että  kaskenpolttajat ovat tainneet viedä mukanaan myös savolaisia rakennustapoja. Rakennus näytti sen verran hyväkuntoiselta, että sitä oli varmasti kunnostettu lähivuosina. Mitään varsinaista käyttöä talolla ei tiettävästi tällä hetkellä ole. Muutaman pakkasasteen ja kirkkaan iltapäiväauringon innostamina  pyörimme pihapiirissä useamman tunnin vain ihmetellen ja nurkkia mittaillen. Ainakin pari autoa siinä kävi ihmettelemässä, että mitä nuo hullut touhuaa. Kunhan fiilisteltiin.

IMG_0124

Oikeastaan talo oli fiilikseltään ja malliltaan hyvin samantapainen kuin ravintolamme Rautalammilla; Kahteen selkeään osaan jaettu ja tumman puhuvan tyylikäs, vaaleita sävyjä vähän kontrastina. Ovetkin oli aika täsmällisesti samassa kohden kuin Emäpitäjän olohuoneessa.

Talon ympäristöön pystytetyistä infotauluista löysimme myös erään erityisen kiinnostavan tarinan. Ilmeni, että John Mortonin sukulaismies Jonas oli pitänyt samassa pihapiirissä joen rannassa tavernaa, jonka tarkoituksena oli ilahduttaa kyläläisiä ja matkamiehiä mm. tarjoamalla ruokaa ja viihdettä. Erityisen hauskan tästä tarinasta tekee se, että ravintolamme työnimi ennen avaamista oli nimenomaan Mortonin taverna.

Olimme kertoneet John Mortonin tarinaa jo vuosien ajan, joten lienee tarpeetonta edes korostaa sitä, miten siistiä oli päästä toteamaan paikan päälle tarinan olevan ihan oikeasti totta.  Illan päätteeksi kävimme vielä erään toisen herra Mortonin perustamassa pihviravintolassa.

Terveisin Jarna, Iiro ja Petri

P.S. Kaikkien hyvien tapojen vastaisesti liimasimme Morton Homesteadin yhteen info kylttiin “I love Rautalampi” -tarran. Jokin aikaa sitten kuulimme, että paikallisen sukuseuran edustaja oli ottanut emäpitäjän suuntaan yhteyttä ja kysellyt onko täältä joku käynyt siellä. Tunnustamme, me se tehtiin.