Miksi Morton on hyvä keikkapaikka?

Olen saanut vastailla useasti muutenkin esillä olleeseen aiheeseen, siihen kuinka huippusuosittu PMMP tuli Mortoniin. Kahdesti. Asia ylitti valtakunnallisenkin uutiskynnyksen, joten ei käy kieltäminen etteikö se olisi ollut aika kova juttu sinäänsä.

Tuo kysymys on sinäänsä hyvä ja mielenkiintoinen. Vastaus on varmastikin monen yhteensattuman summan. Funtsailin asiaa ja listasin tähän viisi asiaa joiden uskon vaikuttaneen asioiden tälle mallille taittumiseen kaikkein eniten.

1. Mortonissa on taikaa

Käppäilin tuossa viime syksynä äänivelho Mikko ”Kilu” Kilpeläisen kanssa Tavastian tyhjässä keikkasalissa. Kilu kertoili hauskoja tuohon paikkaan liittyviä muistoja ja hämmästeli sitä, että jotain ihmeellistä Tavastian salissa on. Samaan hengenvetoon hän totesi, että samaa taikaa on hyvin, hyvin harvoissa paikoissa, mutta kun ensimmäisen kerran astui Mortoniin sisälle tunsi, että ”tässä salissa on sitä jotain”.

Mitä se sitten on? Taikaa, joka tuo maukasta saundia ja hyvää fiilistä, eli sitä mitä muusikko jokaiselta keikalta hakee. Tarkemmin en osaa sanoa. Kuuleman mukaan esimerkiksi lavan akustiikka on poikkeuksellisen mukava.

2. Sattuma, tuo onnistumisen paras kaveri

Muistan myös sen kun PMMP:n rumpali Kytölän Heikki kasaili Mortonissa rumpujaan illan My First Band -keikkaa varten. Siinä kuulumisia vaihdellessa hän kysyi järjestetäänkö Mortonissa arkipäivien keikkoja. Vastasin, että eipä juurikaan…

Keskustelu oli jo jäädä siihen, kunnes Heikki kohta kysyi olisiko mahdollista vetää sellainen arkikeikka parin viikon päästä. PMMP:llä olisi kesänkiertueella vielä yksi ’tyhjä päivä’.

Humoristisesti taisin vastata lupaavani harkita asiaa. Noin puolentoista sekunnin päästä taisin kysyä oliko hän tosissaan? Idea pälkähti Heikin päähän siinä Mortonissa ja vaikka keikkaan oli vain noin pari viikkoa aikaa ehdittiin kaikki asiat saada järjestymään hyvälle mallille. Minua huolestutti ehditäänkö keikkaa markkinoida riittävästi, olin turhaan huolissani.

Se miten My First Band päätyi ensimmäisen kerran Mortoniin oli myös monen mielenkiintoisen sattuman summa, jääköön ne tarinat toiseen kertaan. Niin kuin monessa muussakin hauskassa tarinassa myös tässä tapauksessa usealla onnellisella yhteensattumalla oli merkittävä rooli.

3. Rautalampi on keskellä Suomea

Suurilla piirteillä kun katsellaan niin Mortonhan on varsin keskellä Suomea ja sen takia mukava välietappi matkalla etelästä pohjoseeen tai toisin päin. Myös PMMP oli molemmilla kerroilla matkalla kohti Oulua, joten Rautalampi oli mitä parhain ’pit stoppi’.

Toivon, että tulevaisuudessa yhä useammat bändit muistaisivat meidät matkakeikkoja miettiessään. Tervetulloo emäpitäjään, kyllä myö huolta pietään!

4. ”Se mikä rahassa hävitään rakkaudessa korvataan”

Tuo on ollut Mortonin motto alusta lähtien. Me otamme jokaisen artistin aina rakkaudella vastaan, olipa kyseessä iso tai pieni spektaakkeli. Artistit ovat meille joka kerta toivottuja ja odotettuja vieraita, eikä mikään pakollinen paha (niinkuin monessa paikassa olen kuullut olevan..).

Myös puitteet yritetään tehdä sellaisiksi, että artistien on helppo tehdä työtään eli esiintyä. Lavaa on kehitetty vähän kerrassaan artistien kommenttien pohjalta ja esimerkiksi backstagen Petri Nygård kehui olleen aivan yksi parhaista missä hekään ovat käyneet.

Useat muusikot soittelevat useissa bändissä. Soittajat myös tapaavat paljon toisiaan keikkareissuilla ja vaihtavat kyllä kokemuksia paikoista, jotka ovat jääneet mieleen. Yleensä mieleen jääneet paikat ovat olleet joko poikkeuksellisen mukavia tai poikkeuksellisen surkeita. Kuulopuheiden mukaan monet artistit ovat puhuneet Mortonista paljon hyvää, mikä tietenkin aina helpottaa keikkaneuvotteluissa. Ilahduttavan monta aloitetta keikkoihin on tullut myös suoraan artistien suunnalta.

Myös PMMP:n toinen keikka saatiin järjestymään juuri sen ansiosta, kun bändi tahtoi tulla Rautalammille hyvän meiningin takia.

Tässä kohden on tärkeä muistaa mainita, että ollaan saatu mahtavia vetoapuja ystäviltä ja kollegoilta. Esimerkiksi Maalaistori on auttanut bäkkärin eväissä, Elämysten ja ystväyyden kartano vapaa-ajan riennoissa ja onpahan Kivisalmen Kievarillakin pistetty kahvit kuumaksi pemuja varten vielä iltamyöhällä.

5. Emäpitäjän meininki

Kaikkien edellisten kohtien edelle nostan kuitenkin yhden täysin ainutlaatuisen asian. Sen yleisön, sen meiningin mitä Mortonissa yleisön keskuudessa on. Artisteja ja heidän musiikkiaan kunnioitetaan myös silloin kun se ei satu osumaan omaan makuun. Ja kun sattuu, se uskalletaan kyllä näyttää ja kertoa. Olipa yleisöä paljon tai vähän niin aina kaikille riittää tilaa ja meininkiä. En ollenkaan liioittele, kun sanon, että Mortonissa voi hyvinkin olla Suomen paras yleisö.

Kun Jätkäjätkät keikkaili Mortonissa viime keväänä kiteytti muusikko Rasmus Pailos aika näppärästi kaiken oleellisen:

Olipa mukava musisoida täällä!

Rasmus Pailos, Jätkäjätkät

Toisaalta myös rautalampilaisten leppoisan savolainen meininki myös keikkojen ulkopuolella on miellyttänyt monia muusikoita. Aika useinpa sitä on tainnut kitarat soida ja laulut raikua aamuun asti, jonkun järven rannalla tai vaikkapa Maalaistorin kulmilla.  Ollaan monesti vitsailtu, et pitäisikö Rautalammin profiloitua muusikoiden lomakohteeksi. Ei ollenkaan hassumpi idea …